Yhdysvallat ajautuu yhä kauemmas läntisestä arvomaailmasta, ja tavallisten ihmisten arkea värittävät lukuisat ongelmat terveydenhuollosta koulutukseen. Samalla valtiota pidetään lännen johtajana, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Aino Vasankari.
Yhdysvallat tapaa esittäytyä läntisenä johtajana, valtavana kansantaloutena ja mahdollisuuksien maana. Maana, jossa ”jokaisella on vapaus valita”. Mutta mistä amerikkalainen unelma on todella tehty?
Tilastojen ja poliittisten päätösten valossa unelma koostuu väkivallasta, vähemmistöjen sorrosta, huonosta lukutaidosta, turvattomuudesta, rajuista tuloeroista ja toimimattomasta terveydenhuollosta.
Kumma kyllä nämä unelman ainekset sopivat kuin nenä päähän kehittyvän maan määritelmään. Ainoana erona on, että tyypillisesti määritelmään luetut maat pyrkivät kehittymään, mutta Yhdysvallat ajaa sata lasissa kohti menneisyyttä.
Siksi on vaikea uskoa, että valtio todella sijoittui vuonna 2021 kuudenneksi ”maailman parhaiden valtioiden” vertailussa. Etenkin kun yksi vertailun vaa’assa painanut tekijä oli elämänlaatu.
USA:ssa äänestettiin tiistaina välivaaleissa. Konkreettisesti parempaa elämänlaatua ei kuitenkaan yksillä vaaleilla saavuteta, eikä korjausliikkeeseen ole tarjolla pikapassia.
Yhdysvalloissa köyhyysaste on huomattavan korkea. OECD-maiden vuoden 2019 vertailussa liittovaltio sijoittuu kolmanneksi korkeimmalle, ja sen edellä ovat vain Unkari ja Costa Rica. Jopa rajanaapuri Meksikolla menee paremmin kyseisessä vertailussa.
Myös tuloerot ovat suuruudessaan rikkaiden maiden kärkikastia.
Tänä vuonna kiihtyvä inflaatio on ollut yksi isoista vaaliteemoista elinkustannusten nousun ajaessa kansalaisia ahtaalle. Quinniapacin yliopiston marraskuussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan reilu 60 prosenttia on tyytymättömiä siihen, millaisia talouspäätöksiä presidentti Joe Biden tekee.
Vaikka yhdysvaltalaiset käyttävät eniten kaikista OECD-maista rahaa terveydenhuoltoon, ihmiset eivät voi hyvin, elinajanodote on muita lyhyempi ja lapsikuolleisuus verrattain korkeaa. Yhdysvallat on ainoita kehittyneitä talouksia, joka ei tarjoa kansalaisilleen kattavia terveydenhuollon palveluita.
Yhdysvalloissa myös odottavien kuolemat ovat lähinnä nousseet 2000-luvun aikana. Aborttioikeuden rajoittaminen tyypillisesti lisää odottavien kuolemia, joten kesäkuisen Roe vs. Wade -päätöksen kumoamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös näihin lukuihin. Aborttioikeus onkin noussut vaalien isoksi teemaksi inflaation ohella.
Aborttioikeus on vain yksi läntisistä arvoista, joiden muistomerkillä Yhdysvalloissa saatetaan pian seistä.
Yhtenä suurimmista arvokysymyksistä esille nousee toimiva demokratia, sillä vaalien ehdokkaista huolestuttavan moni uskoo, että vuoden 2020 vaalit olivat valheelliset, ja 60 prosentilla yhdysvaltalaisista oli valittavien ehdokkaiden joukossa vaalikieltäjiä.
Myös muut ihmisoikeudet ovat Yhdysvalloissa alamäessä. Texasissa halutaan rajoittaa oikeutta sukupuolenkorjaushoitoihin,
Floridassa kuvernööri allekirjoitti lain, jolla rajoitetaan sukupuoli-identiteettiin liittyvää opetusta ja monet osavaltiot haluaisivat estää transnuorten osallistumisen koululiikuntaan.
Halusivatpa Yhdysvallat tai eivät, nämä vähemmistöjen oikeuksia rajoittavat lait tekevät läntisestä suurvallasta enemmän itäisen vastustajansa kaltaisen.
Transnuorten oikeuksien polkemisen sijaan maan kouluissa olisi syytä keskittyä perusasioihin: Yhdysvaltoja leimaa kehno luku- ja laskutaito, vaikka maa tunnetaan huippuyliopistoistaan.
Yhdysvaltojen aikuisväestöstä 79 prosenttia on lukutaitoisia, ja 54:llä prosentilla lukutaito on alle kuudesluokkalaisen tasolla. Motivaatio opiskeluun saattaa olla kortilla, sillä paikoin on päätetty palauttaa selkäsauna takaisin rangaistusrepertuaariin.
Inflaation ja aborttioikeuden lisäksi rikollisuus ja turvallisuuskysymykset olivat näissä vaaleissa pinnalla.
Vaali-iltaan mennessä joukkoampumisia on mahtunut kuluvaan vuoteen jo 589 Gun Violence Archieven tilaston arvion mukaan. Se tekee 312 päivän aikana noin 1,9 joukkoampumista päivässä. Kaikissa mukaan lasketuissa joukkoammuskeluissa ei ole kuolonuhreja.
Joukkoampumisten määrät ovat olleet selvästi kasvussa. Vuonna 2014 joukkoampumisia tapahtui alle puolet vähemmän koko vuoden aikana kuluvaan vuoteen verrattuna.
Silti Texasissa, missä tapahtui yksi tämän vuoden tuhoisimmista ammuskeluista, on edelleen helpompi omistaa useita tappamiseen tarkoitettuja aseita kuin hankkia dildo tai vibraattori, joka ei suostumuksellisesti käytettynä aiheuta vahinkoa tai kuolonuhreja.
Kaikkineen Yhdysvallat muistuttaa lähinnä koulun pihan kiusaajaa. Ei ole kovin älykästä hengailla samassa seurassa tai antaa tyypin johtaa mielipiteitä ja päätöksiä, mutta jostain syystä suosittu ja itsevarma hahmo saa muut seuraamaan mukana toiminnan kyseenalaisuudesta huolimatta.
Leave a Reply
You must be logged in to post a comment.