The Rebel Bloc Got What It Wanted, and McCarthy Became the Weakest Speaker of the House

<--

Kirjeenvaihtajan analyysi: Kapinablokki sai mitä halusi, ja McCarthysta tuli edustajainhuoneen heikoin puhemies – sätkynuken naruista vetelee jälleen kerran Trump

Kaksi vuotta vallankaappausyrityksen jälkeen republikaanipuolue on yhä Donald Trumpin panttivanki, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Perjantaiyön äänestys Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehestä oli täynnä villejä hetkiä, jotka paloivat sirkusta seuranneiden amerikkalaisten verkkokalvoille.

Kevin McCarthyn ilme, kun republikaanijohtaja hävisi 14. äänestyksen. Republikaaniedustaja syöksymässä vihaisesti kohti Floridan edustaja Matt Gaetzia, kun tämä äänesti teatraalisesti ”paikalla” ja McCarthyn voitto jäi yhden äänen päähän.

Kuvaavin tilanne tallentui kuitenkin valokuvaaja Chip Somodevillan muistikortille. Äänestysten välissä Marjorie Taylor-Greene, yksi McCarthya tukeneista edustajista, ojensi puhelintaan toiselle blokin jäsenelle. Älypuhelimen ruudulla erottuu käynnissä oleva puhelu, ja sen vastaanottaja: ”DT” eli Donald Trump.

Tasan kaksi vuotta aikaisemmin edustajainhuone oli samalla tavalla koolla yömyöhällä viimeistelemässä äänestystä. Trumpin orkestroima vallankaappausyritys oli epäonnistunut, ja kongressi vahvisti presidentinvaalien tuloksen.

Silti Trump oli yhä läsnä tässäkin äänestyksessä. Ja kiitos McCarthyn taipumisen, republikaanipuolue on jälleen entisen presidentin hyppysissä.

Sen seurauksena McCarthysta on tulossa yksi edustajainhuoneen historian heikoimmista, mahdollisesti myös stressaantuneimmista puhemiehistä.

Hinta on kova paitsi McCarthylle, myös Yhdysvalloille: pahimmillaan edustajainhuoneen puhemiesvaalin myönnytysten seuraukset murentavat jälleen vallan kolmijakoa Yhdysvaltain luisuvassa demokratiassa.

Viikon kestäneiden toistuvien äänestysten aikana republikaanipuolueen sisältä erottui 20 edustajan kapinallisten ryhmä, joka esitti Kevin McCarthylle joukon vaatimuksia vastineeksi äänilleen.

Trumpin kehotuksista välittämättä kapinablokki äänesti McCarthya vastaan, kunnes sai tahtonsa läpi. Vaatimukset edustivat klassista trumpismia.

Äärilaidan republikaanit halusivat muun muassa mahdollisuuden järjestää yhden edustajan aloitteesta epäluottamusäänestyksen puhemiestä vastaan. Jatkossa McCarthyn täytyy siis kävellä hyvin tiukalla nuoralla, suututtamatta ketään edustajainhuoneessa – tai Mar-a-Lagossa – tai sama sirkus alkaa jälleen alusta. Vähän kuin Trumpin presidenttikaudella, kun ministeri ja avustaja toisensa perään sai potkut.

Kapinalliset halusivat myös enemmän valtaa siihen, miten ja mitkä lait päätyvät edustajainhuoneen äänestykseen, ja saivat McCarthyn taipumaan tähänkin myönnytykseen. McCarthy myös lupasi radikaaliedustajille merkittäviä komiteapaikkoja.

Lisäksi McCarthy suostui ryhmän vaatimuksiin, jotka liittyvät valtionbudjetin hyväksymiseen ja velkakaton nostoon. Ehdotusten on tarkoitus lisätä tarkkaavaisuutta valtion varojen käytöstä, mutta radikalisoituneessa kongressissa ne herättävät lähinnä huolta siitä, millainen umpikuja budjetista voidaan seuraavan kahden vuoden aikana saada aikaiseksi.

Valta keskittyy, ja kompromisseille on vähemmän tilaa. Lisäksi koko valtion toimivuus on vaarassa, yhden byrokraattiselta kuulostavan suostumuksen takia.

McCarthy antoi perjantaina periksi, ja suostui niin kutsutun Holman-säännön palauttamiseen. Säännön mukaan edustajainhuone voi vaatia tiettyjen valtion työntekijöiden irtisanomista tai palkkojen leikkaamista.

Normaalisti kongressilla on vain oikeus leikata tiettyjen virastojen budjettia, ei päättää siitä miten virasto rahansa käyttää. Jatkossa siis edustajainhuone voi politisoida niin halutessaan valtion virastojen toiminnan.

Jos radikaalirepublikaanit eivät vaikkapa halua FBI:n tutkivan äärioikeistoa tai ympäristöviranomaisten mittavan myrkyllisten kemikaalien esiintymiä, teoriassa on mahdollista, että he voivat tehdä täsmäiskuja virastojen tiettyjä yksikköjä vastaan.

Lainsäädäntövalta on kongressilla, joka on jumissa äärirepublikaanien ansiosta. Lain tulkintavalta on korkeimmalla oikeudella, joka on jo politisoitunut. Lain toimeenpanovalta on viranomaiskoneistolla, joka joutuu tästä eteenpäin pidättämään hengitystään.

Demokraatit seurasivat republikaanien sisäistä sekoilua ja McCarthyn toistuvia tappioita edustajainhuoneen lattialla jokseenkin vahingoniloisina.

Useiden vaalitappioiden jälkeen on selvää, ettei Trumpin linjalla ole enemmistön tukea Yhdysvalloissa. Silti tälläkin kertaa viimeisenä nauraa Trump.

About this publication