The US Expects Finland and Sweden To Join NATO at the Same Time

<--

Yhdysvallat edellyttää, että Suomi ja Ruotsi liittyvät yhtä aikaa Natoon

Puolustusliiton merkittävin jäsenvaltio ei näytä vihreää valoa sille, että suomalaiset pyrkisivät saamaan Turkista Nato-jäsenyyden ratifioinnin ilman Ruotsia.

Naton tärkein jäsenmaa Yhdysvallat edellyttää, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhtaikaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat asian Iltalehdelle.

Tämä käytännössä tekee mahdottomaksi sen, että Suomen valtionjohto ainakaan toistaiseksi pystyisi erottamaan Suomen Nato-tietä Ruotsin-polusta.

Presidentti Joe Bidenin hallinto on korostanut tahtoaan viime vuoden kevättalvesta alkaen, eikä Washingtonin kanta ole muuttunut.

Amerikkalaiset eivät toivo, että suomalaiset yrittäisivät edistää yksin Suomen Nato-ratifiointia.

Toisin sanoen Yhdysvallat haluaa, että niin Turkki kuin Unkarikin ratifioi molempien tarkkailijajäsenten Nato-jäsenyydet samaan aikaan.

Yhdysvallat valitsi vuonna 2022 strategiseksi viestikseen, että maan diplomaatit puhuisivat julkisuudessa aina ”Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydestä”.

Retoriikka paljastaa

Kahta Pohjoismaata ei missään tilanteessa erotettaisi toisistaan Nato-kysymyksessä.

– Sekä Ruotsin että Suomen liittymiselle liittoumaan on vahva kahden puolueen tuki, Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith painotti keväällä 2022 Iltalehdelle.

Naton päämajassa tehdyn haastattelun eri kohdissa Smith puhui Ruotsista ja Suomesta.

– Presidentti Joe Biden on sanonut: ’Puolustamme jokaista tuumaa Naton alueesta’, eikä ole epäilystäkään, etteikö hänen lausuntonsa koskisi myös näitä kahta maata, jos ne tulevat liittouman jäseniksi, Smith tähdensi Yhdysvaltain sitoutumista molempien maiden puolustamiseen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat IL:lle, että Yhdysvaltain kanta on muuttumaton: läntinen suurvalta ei halua erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-polkuja toisistaan.

Blinkenin kanta

Iltalehti kysyi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr) tiistaina eduskunnassa, vaatiiko Yhdysvallat, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton täysjäseniä samanaikaisesti.

Haaviston julkinen vastaus tukee sitä, minkä IL:n lähteet kertovat taustakeskusteluissa.

– Tapasin Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin kanssa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin joulukuussa. Meillä olivat sekä kahdenväliset keskustelut että tämmöinen kolmen maan keskustelu. Kolmen maan keskustelussa tuli hyvin esille se, että Yhdysvaltojen prioriteetti on se, että maat tulisivat yhtaikaa Naton jäseniksi, Haavisto kertoo.

Suomen ulkoministeri arvioi myös, että Yhdysvalloilla on vaikutusvaltaa siihen, ratifioiko Turkki Nato-jäsenyyksiä vai ei.

Haavisto kehottaa kiinnittämään huomion siihen, mitä tapahtuu Yhdysvaltain ja Turkin välisissä suhteissa.

Kytky F-16-kauppaan

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vieraili viime viikolla Washingtonissa.

– Ja sitten on tämä Yhdysvaltain kaavailema mahdollinen asemyyntipaketti Turkille: F-16-hävittäjiä, täydennystä vanhoihin hävittäjiin ja muuta materiaalia. Näen sen sellaisena, että se omalta osaltaan voisi vauhdittaa Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimystä, Haavisto korostaa.

Haavisto kertoo, mikä on ollut amerikkalaisten käyttämä argumentti.

– Yhdysvaltojen argumentti on, että ne molemmat vahvistaisivat Natoa: se, että Turkki voisi uusia aseistustaan, ja se, että Natoon liittyisivät Suomi ja Ruotsi, hän sanoo.

Erdoğanille ei anneta periksi

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat, että taustalla on toki muutakin.

Amerikkalaisten on helpompi täyttää puolustusvelvoitteensa molempia maita ja Baltianmaita kohtaan, kun Nato-maiden yhteisessä puolustussuunnitelmassa on Itämeren alueella strategista syvyyttä.

Bidenin hallinto ei myöskään halua, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pystyisi hajota ja hallitse -politiikallaan rapauttamaan Naton sisäistä yhtenäisyyttä ja vahingoittamaan puolustusliiton perustamissopimuksen kirjainta. Jälkimmäisen nojalla liittoon ovat tervetulleita kaikki jäsenkriteerit täyttävät eurooppalaiset valtiot.

Suomi tarvitsee Naton täysjäsenyyttä saadakseen pitävät turvatakuut Yhdysvalloilta.

Biden kertoi perjantaina 3. maaliskuuta 2022 Valkoisessa talossa tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, että turvatakuut ovat mahdolliset vain kongressin hyväksynnän kautta ja että eurooppalaisille valtioille Yhdysvallat tarjoaa niiden saamiseksi Nato-jäsenyyttä.

Yhdysvaltain kongressi on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden, mutta Suomesta ei ole vielä tullut puolustusliiton täysjäsentä. Näin ollen sopimusperustainen turvatakuu ei vielä ole voimassa Yhdysvaltojen ja Suomen välillä.

About this publication